Oviendo

Päätettiin tässä toissa viikonloppuna lähteä taas pienelle roadtripille, tällä kertaa kaupunkiin nimeltään Oviendo, about 2h Leonista. Matkaan piti taas lähtee ajoissa mutta perjantain älyttömästä biletyksestä Alfonson ja kamujen kans johtuen matkaan lähdetiin 8 jälkeen illalla. Yllätys ei ollut kovinkaan iloinen kun huomasin asuntolan ulkopuolella et jaahas kuljettajana on sit "ihqu" ahdistelija Rauol. Meni vähän aluksi fiilikset koko reissusta koska en oikeesti kestä sitä tyyppiä mut onneks sit pysähdyttiin huoltoasemalla jossa jostain syystä mut vaihdettiin Javierin ja Aqueilin kyytiin, ei mikään unelmieni vaihtoehto sekään mut Rauol oli vielä hirveempi kuski kuin Javier! Jeesh siinä sit ajeltiin läpi vuoristojen ja tiet oli sanoisinko aika mielenkiintosia... Mutkasia ja kapeita, siihen vielä pieni ylinopeus niin voila! Onneks tällä kertaa mun ei tarvinnu istua keskellä ilman turvavöitä. Päästiin perille ja seurueessa oli tällä kertaa siis minä, Naoel, Javier, Aqueil, Hugo, italialainen Lucia, ranskalainen Estelle sekä ällö-Rauol. Kysyin sit Hugolta että missä me muuten ollaan yötä ja kappas eihän meillä ollut yöpaikkaa. Hugo ehdotti et biletetään koko yö ja mennään aamulla suoraan rannalle. Ihan siistii ja coolii ja jeejee mut olin vaatimattomasti ollut sillä viikolla taas melkein joka päivä ulkona ja perjantaina 6 asti aamulla joten sanoin et tuskin jaksan hengata missään koko yötä. Javier soitti sit hotelliin jonka oli varannu sille ja Aqueilille ja siellä sattu oleen yks huone vapaana. Mentiin sinne sit Naoelin ja Estellen kans vaikka se huone oli oikeesti kahdelle hengelle. Pojat nukku autossa... Vietiin kamat ja lähdettiin etsiin ravintolaa, kello oli siis 12 yöllä. Oviendossa oli jotku ihan älyttömät kaupunki festivaalit ja porukkaa ihan joka paikka täynnä! Baareja, konsertteja, taidetta, kojuja, ihan kaikkee mitä kuvitella voi. Löydettiin yks ravintola joka oli ihan täynnä joten venailtiin ja juotiin baaritiskillä paikallista erikoisuutta: omenasiideriä. Hieman erilaista kuin suomalaiset golden gabit yms. litkut. Tosi kuivaa ja kirpeää ja huomattavasti vahvempaa = hyvää oli! Juttu on siinä et se juodaan kerralla vähän niinku shottina ja loput heitetään menemään. Pullo makso about euron joten kyllähän me sitä sit vedettiinkin ihan kivasti. Toinen juttu on siinä et se pitää kaataa ylhäältä niinku tälleesti:

Minä ensimmäisenä rohkeana ja kokeneena baarityöntekijänä (?) innostuin tieysti kokeilemaan. Se olikin yllättävän vaikeeta! Puolet meni ohi mut hauskaa oli!

Puoli kahdelta yöllä päästiin sit aloittaan meidän illallinen (!). Täällähän yleinen käytäntö on että tilataan eri annoksia jotka laitetaan keskelle pöytää ja jaetaan kaikkien kesken. Erittäin kätevää koska voi maistaa kaikkia erilaisia juttuja ja koska en tajunnut menusta juurikaan mitään ja ei aina jaksa kaivaa sitä sanakirjaa... Ja siihen vielä pari pulloa siideriä päälle niin oikein hyvät oli illalliset!

Raoul, Lucia, Estelle, Naoel, Javier, Aqueile, Hugo

The girls ;)

Alettiin oleen ihan meiningeissä siinä vaiheessa kun kolmen jälkeen lähdettiin sieltä ravintolasta baarikierrokselle! Käytiin monessakin pystybaarissa ja discossa sekä saatettiin Naoelin kans muut hermoromahduksen partaalle kun päätettiin kahdestaan lähteä tutustumaan festarialueeseen mutta unohdettiin mainita muille. Täällähän moinen ei käy päinsä. Kierreltiin baareja ja joskus puol kuuden aikaan alkoi tuntua siltä että nyt vois lähteä nukkumaan. Varsinkin kun jouduin keskustelemaan jonkun ihme espanjalaisen heebon kans joka totes minuutin jälkeen "ai lav juu" ja seuras kuin hai laivaa eikä tajunnut mitä evvvk tarkoittaa. Muitten mielestä se oli hirveen hauskaa. MUTTA meillähän tosiaan oli vain yhdet avaimet jotka Estelle oli ottanut joskus kolmen aikaan kun lähti nukkumaan ja samoin Javier ja Aqueile oli lähteny nukkumaan hotellille. Eihän tässä muuten mitään mutta meillä ei ollu aavistustakaan A) missä hotelli on B) mikä hotellin nimi on. Ja kukaan ei vastannut puhelimeen... Siellä sit hengattiin seiskaan asti aamulla Naoelin ja Alfonson kanssa ja bileet oli yhä edelleen käynnissä, itsellä alkoi vaan univelka voittamaan. Ja voi jiisus sitä siivoa mikä siinä kaupungissa vallitsi... Noh sit vihdoin Hugo vastas ja jotenki ihmeellisesti löydettiin se hotelli. Piti sit soittaa ovikelloa, kello oli about 7 aamulla ja omistaja ei ollut kovinkaan ilahtunut kun tuli avaan ovea...

Nukuttiin sellaset normi 5h yöunet ja aamulla meidän piti häipyä 12 mennessä sieltä hotellista ja omistaja hieman hermostuneena käveli edes takaisin käytävää. Ongelma oli että ei tosiaan oltu sanottu että meitä onkin kolme henkilöä joten ei tiedetty miten pystytään sniikkaan ulos sieltä hotellista kun se mies kyttäs koko ajan. Aikamme odoteltiin ja koska ei keksitty mitään järkevää ratkaisua, ikkunakin oli liian korkeella päätettiin vaan kävellä ulos sielä ja sit se omistaja ei loppujen lopuks sanonu mitään! Varmaan oli vaan erittäin onnellinen että pääsi meistä eroon... Sit lähdettiin jonnekin ihme vuorelle jossa oli jotku maratonit menossa ja me ei oikein jaksettu kun oli nälkä ja väsy ja meitsi ei oikein jaksanu kuunnella Estellen valitusta, kunnon ranskalainen muikkeli jolle kaikki oli liian kallista ja vaikeeta (mm. maksaa hotellista 12egee!). Tais olla viimeinen kerta kun pyydetään se reissuun mukaan. Kyllä se on edelleen totta että reissussa ihmisen oikee persoonallisuus tulee ilmi! Sit lähdetiin etsiin jotain ruokapaikkaa ja löydettiinki ihan jeesh mesta jossa tsiigailtiin Formula1:stä ja keskusteltiin Räikkönen vs. Alonso. Sit lähdettiin takas sinne vuorelle vaikka siinä vaiheessa olin kyllä sitä mieltä että vois jo pikku hiljaa lähteä kohti Leonia. Mutta olihan siellä ihan kaunista:

Sit lähdettiin kotimatkalle, sain uuden lempinimen "si". Totta että käytän tuota kyllä sanaa aika lailla vaikka mulla ei ois aavistustakaan mitä kysytään. Valitettavasti se ei aina ole se oikea vastaus. Päästiin perille mistä olin erittäin onnellinen, kiva mut rankka reissu. Kyl uni maistui...