Kaikennäköstä

Kolmas viikko täällä oli vähän edellisempiä rauhallisempi (?) johtuen lähinnä siitä että onnistuin sairastumaan flunssaan kiitos tuon Oviendon reissun ja perjantain espanjan tentin takia. Alkuviikosta myös satoi ensimmäistä kertaa täällä oloni aikana joten oli vähän rauhallisempaa. Maanantai meni myös toipuessa semi-draumaattisesta lääkärissäkäynnistä. Aloin myös pikku hiljaa roudaamaan kamoja Alfonson ym. kämpille mutta asuin sit loppuun asti asuntolassa kerta se oli maksettu ja oli ihan koulun vieressä. Täytyi myös suorittaa erinäisiä hankintoja asuntoa varten kuten lakanat ja muuta perussälää. Onneks sentään kämppä on muuten kaikinpuolin sisustettu koska ei jaksais todellakaan alkaa hankkiin mitään huonekaluja, astioita tms... Tiistaina tietysti perus tapakset ja Molly Malonesin vaihtaribileet mutta ei jotenkin jaksa enää joka kerta sitä samaa keskustelua:

- Mistä olet?/ De donde eres?

- Mikä nimi?/ Que es tu nombre?

- Que estudie?/ Mitä opiskelet?

- Tienes un piso?/ Onko kämppää?

Minä, Geraldine, nykyinen kämppis Naoile ja ex-kämppis Camille

Siinä siis perusvaihtarikeskustelu, onneks on nyt tutustunu ihmisiin vähän enemmän ja saanu kavereita niin voi keskustella vähän muistakin asioista :D! Keskiviikkona pidettiin asuntolan terassilla bileet vaikka kaikenlainen alkoholin nauttiminen, bileiden järjestäminen ja vieraiden tuominen asuntolaan oli ankarasti kielletty. Too bad. Ihan hupaisaa oli mutta joskus yhden aikaa piti lopettaa biletys kun naapurit ei oikein tykänny ja vartija tuli sanoon et tääl ei muuten saa juoda alkoholia. Oltiin kaikki ihan silleen et WHAT?. Nooh ihan hyvä et ei tullu notkuttua koko yötä koska torstaina oli vika oikea päivä espanjan kurssia (JEPAJEE) ja kyllä menikin sit hitaasti aika. En tiiä oliko koko kurssista niin hirveesti hyötyä mutta ehkäpä jotain kuitenki ja ainakin tutustui ihmisiin. Torstaina etsittiin myös ilmaista espanjan kurssia siirtolaisille mutta koska yllättäen about 100 vaihtaria halus osallistua kurssille niin ne järjestää meille ihan oman kurssin joka alkaa 15pv lokakuuta. Yliopiston kielikurssit ois maksanu about 100 euroa joten huomattavasti edullisempi ratkaisu tämä! Tenttiin luin sit about tunnin mikä sentään oli jotain ja tuottikin sit ihan kivasti tulosta koska sain arvosanan 7/10 mihin oon ihan tyytyväinen. Perjantaina kurssin jälkeen oli sitten tervetuliais iltapäivä yliopistolla johon oli oikein järjestetty bussikuljetus. Aika paljon oli saapunu uutta porukkaa ja otettiin yhteiskuvia ja kuunneltiin noin about 3h esittely yliopistosta. Paljon infoa urheilusta, bileistä, reissuista, kieliopinnoista MUTTA ei sanaakaan kurssien alkamisesta ym.käytännön informaatiosta ja kaikki oli enenmmän ja vähemmän ihmeissään. Sit meille oli järjestetty lounas ja ruoka oli taas vaihteeks ihan hirveetä mutta punaviiniä oli tarjolla niin paljon ku halus juoda ja kyllä suurin osa jengistä sit vetikin ihan kivat päiväkännit, HUOM. en minä! Lähinnä siksi että piti muuttaa kamat ja käydä kaupassa yms. yleistä toimintaa ja parin viinilasin jälkeen tuntu et nyt vois lopettaa jos meinas jotain saada aikaseksi kyseistä toimintaa. Käytiin sit Naoelin kans ostaan noin 100egellä ruokaa ja juomaa, voin sanoa et oli suht mukava raahaaminen vaikka kauppa onkin suht lähellä. Kummasti se matka tuntui mennessä paljon lyhyemmältä. Illalla meillä oli vähän niinku pienehköt kotibileet mut ihan vaan pari vierasta mut kivaa silti. Aloteltiin ja jubailtiin ja sit Naoeli, Mathieu ja Jarri jatkoi konserttiin ja minä, Sandra ja Jesse ruotsalaisen Cassandran kotibileisiin. Niissä bileissä oli ainakin juomatarjoilu kunnossa ja pieneen kämppään ahtautunu niin paljo vieraita kun sinne sattu mahtumaan ja vähän enemmänkin. Sieltä jatkettiin vielä salsabaarin kautta Deliriumiin missä taas meni johonkin viiteen asti.

Meidän olkkarissa :)

Eka yö uudessa kämpässä oli tosi jees paitsi et ne ärsyttävät liettualaiset muikkelit herätti meidät JO klo.12, damn. Sit vähän shoppaan ja siestaa ja taas menoksi sen hetkisten kämppiste n eli Naoelin ja Jarrin kanssa.

Jarri, Naoel ja minä

Oli ehkä yks parhaita iltoja täällä. Käytiin tietty vähän syömässä tapaksia ja juomassa viiniä, ehkä kuudessa eri paikassa, sit jatkettiin johonki Jarrin suosikki rokkibaariin ja otettiin muitaki vaihtareita messiin. Siellä ei todellakaan ollu muita turisteja ja musta tuntuu ettei ne oikein tykänny meistä, wonder why... Juotiin erittäin mielenkiintosa juomaa Pinochio, vähän niinku long island ice tea mut ei kuiteskaan. Sieltä chupitteria eli shottibaari paitsi et ei voitu mennä sisään edellisten juomien kans joten jubailin Jarrin kans about pari tuntia (espanjaks) siinä ulkona. Ihmeen hyvin tuo espanja kyllä sujuu pienessä humalassa :D. Oli ehkä maailman hirveimpiä shotteja, mm.tabascoa etc mut absintin jätin suosiolla väliin... Sieltä jatkettiin taas Deliriumiin ilmasille juomille ja hauskaa oli. Joskus kuuden jälkeen nukkumaan...

Hyvät menot ;)

Sunnuntai oli vähän sivistävämpi päivä. Naoel lähti Ponferraan ja me ihqu liettualaisten ja Jarrin kans tsiigaan nähtävyyksiä, mm.katedraali, Gaudin suunnitelema talo, yks hieno linna ja modernin taiteen museo. Oli aikas jees vaikken mikään museofani ookaan, jotku jutut tosin meni hieman yli mut sitä kai se taide on. Sit vielä yllätys tapaksille ja koisiin...

Minä ja Gaudi

Espanjalainen käsitys taiteesta

Liettualainen1, Lucia, Hugo, Jarri ja Liettualainen2 (sori en muista nimiä)

Oviendo

Päätettiin tässä toissa viikonloppuna lähteä taas pienelle roadtripille, tällä kertaa kaupunkiin nimeltään Oviendo, about 2h Leonista. Matkaan piti taas lähtee ajoissa mutta perjantain älyttömästä biletyksestä Alfonson ja kamujen kans johtuen matkaan lähdetiin 8 jälkeen illalla. Yllätys ei ollut kovinkaan iloinen kun huomasin asuntolan ulkopuolella et jaahas kuljettajana on sit "ihqu" ahdistelija Rauol. Meni vähän aluksi fiilikset koko reissusta koska en oikeesti kestä sitä tyyppiä mut onneks sit pysähdyttiin huoltoasemalla jossa jostain syystä mut vaihdettiin Javierin ja Aqueilin kyytiin, ei mikään unelmieni vaihtoehto sekään mut Rauol oli vielä hirveempi kuski kuin Javier! Jeesh siinä sit ajeltiin läpi vuoristojen ja tiet oli sanoisinko aika mielenkiintosia... Mutkasia ja kapeita, siihen vielä pieni ylinopeus niin voila! Onneks tällä kertaa mun ei tarvinnu istua keskellä ilman turvavöitä. Päästiin perille ja seurueessa oli tällä kertaa siis minä, Naoel, Javier, Aqueil, Hugo, italialainen Lucia, ranskalainen Estelle sekä ällö-Rauol. Kysyin sit Hugolta että missä me muuten ollaan yötä ja kappas eihän meillä ollut yöpaikkaa. Hugo ehdotti et biletetään koko yö ja mennään aamulla suoraan rannalle. Ihan siistii ja coolii ja jeejee mut olin vaatimattomasti ollut sillä viikolla taas melkein joka päivä ulkona ja perjantaina 6 asti aamulla joten sanoin et tuskin jaksan hengata missään koko yötä. Javier soitti sit hotelliin jonka oli varannu sille ja Aqueilille ja siellä sattu oleen yks huone vapaana. Mentiin sinne sit Naoelin ja Estellen kans vaikka se huone oli oikeesti kahdelle hengelle. Pojat nukku autossa... Vietiin kamat ja lähdettiin etsiin ravintolaa, kello oli siis 12 yöllä. Oviendossa oli jotku ihan älyttömät kaupunki festivaalit ja porukkaa ihan joka paikka täynnä! Baareja, konsertteja, taidetta, kojuja, ihan kaikkee mitä kuvitella voi. Löydettiin yks ravintola joka oli ihan täynnä joten venailtiin ja juotiin baaritiskillä paikallista erikoisuutta: omenasiideriä. Hieman erilaista kuin suomalaiset golden gabit yms. litkut. Tosi kuivaa ja kirpeää ja huomattavasti vahvempaa = hyvää oli! Juttu on siinä et se juodaan kerralla vähän niinku shottina ja loput heitetään menemään. Pullo makso about euron joten kyllähän me sitä sit vedettiinkin ihan kivasti. Toinen juttu on siinä et se pitää kaataa ylhäältä niinku tälleesti:

Minä ensimmäisenä rohkeana ja kokeneena baarityöntekijänä (?) innostuin tieysti kokeilemaan. Se olikin yllättävän vaikeeta! Puolet meni ohi mut hauskaa oli!

Puoli kahdelta yöllä päästiin sit aloittaan meidän illallinen (!). Täällähän yleinen käytäntö on että tilataan eri annoksia jotka laitetaan keskelle pöytää ja jaetaan kaikkien kesken. Erittäin kätevää koska voi maistaa kaikkia erilaisia juttuja ja koska en tajunnut menusta juurikaan mitään ja ei aina jaksa kaivaa sitä sanakirjaa... Ja siihen vielä pari pulloa siideriä päälle niin oikein hyvät oli illalliset!

Raoul, Lucia, Estelle, Naoel, Javier, Aqueile, Hugo

The girls ;)

Alettiin oleen ihan meiningeissä siinä vaiheessa kun kolmen jälkeen lähdettiin sieltä ravintolasta baarikierrokselle! Käytiin monessakin pystybaarissa ja discossa sekä saatettiin Naoelin kans muut hermoromahduksen partaalle kun päätettiin kahdestaan lähteä tutustumaan festarialueeseen mutta unohdettiin mainita muille. Täällähän moinen ei käy päinsä. Kierreltiin baareja ja joskus puol kuuden aikaan alkoi tuntua siltä että nyt vois lähteä nukkumaan. Varsinkin kun jouduin keskustelemaan jonkun ihme espanjalaisen heebon kans joka totes minuutin jälkeen "ai lav juu" ja seuras kuin hai laivaa eikä tajunnut mitä evvvk tarkoittaa. Muitten mielestä se oli hirveen hauskaa. MUTTA meillähän tosiaan oli vain yhdet avaimet jotka Estelle oli ottanut joskus kolmen aikaan kun lähti nukkumaan ja samoin Javier ja Aqueile oli lähteny nukkumaan hotellille. Eihän tässä muuten mitään mutta meillä ei ollu aavistustakaan A) missä hotelli on B) mikä hotellin nimi on. Ja kukaan ei vastannut puhelimeen... Siellä sit hengattiin seiskaan asti aamulla Naoelin ja Alfonson kanssa ja bileet oli yhä edelleen käynnissä, itsellä alkoi vaan univelka voittamaan. Ja voi jiisus sitä siivoa mikä siinä kaupungissa vallitsi... Noh sit vihdoin Hugo vastas ja jotenki ihmeellisesti löydettiin se hotelli. Piti sit soittaa ovikelloa, kello oli about 7 aamulla ja omistaja ei ollut kovinkaan ilahtunut kun tuli avaan ovea...

Nukuttiin sellaset normi 5h yöunet ja aamulla meidän piti häipyä 12 mennessä sieltä hotellista ja omistaja hieman hermostuneena käveli edes takaisin käytävää. Ongelma oli että ei tosiaan oltu sanottu että meitä onkin kolme henkilöä joten ei tiedetty miten pystytään sniikkaan ulos sieltä hotellista kun se mies kyttäs koko ajan. Aikamme odoteltiin ja koska ei keksitty mitään järkevää ratkaisua, ikkunakin oli liian korkeella päätettiin vaan kävellä ulos sielä ja sit se omistaja ei loppujen lopuks sanonu mitään! Varmaan oli vaan erittäin onnellinen että pääsi meistä eroon... Sit lähdettiin jonnekin ihme vuorelle jossa oli jotku maratonit menossa ja me ei oikein jaksettu kun oli nälkä ja väsy ja meitsi ei oikein jaksanu kuunnella Estellen valitusta, kunnon ranskalainen muikkeli jolle kaikki oli liian kallista ja vaikeeta (mm. maksaa hotellista 12egee!). Tais olla viimeinen kerta kun pyydetään se reissuun mukaan. Kyllä se on edelleen totta että reissussa ihmisen oikee persoonallisuus tulee ilmi! Sit lähdetiin etsiin jotain ruokapaikkaa ja löydettiinki ihan jeesh mesta jossa tsiigailtiin Formula1:stä ja keskusteltiin Räikkönen vs. Alonso. Sit lähdettiin takas sinne vuorelle vaikka siinä vaiheessa olin kyllä sitä mieltä että vois jo pikku hiljaa lähteä kohti Leonia. Mutta olihan siellä ihan kaunista:

Sit lähdettiin kotimatkalle, sain uuden lempinimen "si". Totta että käytän tuota kyllä sanaa aika lailla vaikka mulla ei ois aavistustakaan mitä kysytään. Valitettavasti se ei aina ole se oikea vastaus. Päästiin perille mistä olin erittäin onnellinen, kiva mut rankka reissu. Kyl uni maistui...

Bileitä ja siestaa

Siinä oikeestaan tiivistettynä kolme ekaa viikkoa Espanjassa. Täällä vaan ei jotenkin voi olla käymättä ulkona! Ajattelin et se johtu vaan siitä et asuin siellä ankkis asuntolassa mutta nyt oon asunut täällä Alfonson ja sen kämppisten ex-kämpässä (tänään lähti niistä viimeinenkin) ja asia ei oo kyllä muuttunut mihinkään. Täytyy muuten tähän väliin fiilistellä että eilen tavattiin vuokranantaja ja varmistui et saadaan jäädä tähän kämppään! TURHAN FILEISSÄ! Tää on siis kaikin puolin loistava, 10min yliopistolta, 15min keskustasta ja vuokra 160 euroa kuussa (NIIMPÄ!) tässä on neljä makuuhuonetta, iso olohuone, kaks kylppäriä, keittiö ja parveke. Tällä hetkellä etsitään kahta muuta kämppistä, vietiin ilmoituksia ympäri yliopistoa ja keskustaa joten toivottavasti löydetään hyvät tyypit. Viime päivinä täällä on ollu aikamoista trafiikkia... Viime perjantaina muutin siis minä tänne Hugon ystävällisellä avustuksella ja täällä asui silloin siis jo Naoel ja Alfonson kämppis Jarri (varsin mielenkiintoinen sekopää) ja sunnuntaina tänne muutti pariks päiväks Jarrin tutoroitavat kaks liettualaista tyttöä. Alunperin ajateltiin et jos tytöt on kivoja niin ne saa jäädä mutta aika pian kävi selväks ettei tultu toimeen ihan yhtään. Ei kai sinänsä ihme, muikkelit on ekaa kertaa elämässään oman maansa rajojen ulkopuolella ja sen kyllä huomas. Yritin aluks parhaani mukaan olla ystävällinen ja avulias mutta jos joka kysymykseen vastaus on ei tai jotain yhtä negatiivista niin eipä sitä kovin kauaa jaksanu. Sen lisäks ne oli ottanu omat makkarat mukaan jotka täytti puolet jääkaapista ja koko keittiö lemus. Nyt ne onneks vihdoin häippäs täältä makkaroineen, ah. Mietin et miten ne on saanu ne kuljetettua mut enpä jaksanu vaivautua kysymään. Pääsin muuten espanjan tentin läpi, jepajee. lisää syitä juhlia ;)

Kokemuksia espanjalaisesta terveydenhuollosta...

Siis ensinnäkin kaikki jotka suunnittelevat lähtöä johonkin maahan minne tarvitaan hepatiitti A/B rokote niin ottakaa se viimeistään kuukautta ennen lähtöä. Itsehän jätin sen tietenkin viime tippaan ja selvisi että toinen annos pitää ottaa kuukauden päästä ensimmäisestä. Lähtöön oli enää pari viikkoa joten muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin ottaa kyseisen rokotuksen toinen annos Espanjassa. Alunperin ajattelin että otan rokotteen mukaan suomesta ja etsin täällä jonkun mestan missä laittaa se mutta asiahan ei ollut ihan niin yksinkertainen koska kyseinen rokote pitää säilyttää kylmässä. En ihan viitsinyt alkaa roudaan kylmälaukkua messissä... Noh kuukausi tuli täyteen yllättävän nopeasti joten menin kysymään yliopiston kansainvälisten asioiden toimistosta että missä täällä voi mennä lääkäriin. Ne sit neuvoi mulle paikan jonne menin joskus kolmen aikaan iltapäivällä mut tottakai, silloin vietettiin siestaa myös terveyskeskuksessa ja sain taas kuulla että iki-ihanat toimistoajat ovat klo.9-14, no more no less. Seuraavana aamuna sitten olin hyvissä ajoin ennen yhdeksää paikalla ja sain kuulla että kelan EU-sairasvakuutuskortti ei täällä kelpaa vaan mun pitää hankkia paikallinen kelakortti eli "tarjeta sanitaire". Sitä sitten hakemaan toisesta toimistosta jossa sain kuulla, että tästä paikasta sitä en voi saada koska asun väärällä kadulla. Siinä vaiheessa hieman keitti ja vajavaisella espanjan taidolla sain tiedusteltua en niin ystävällisesti että mistä ******** saan sen kortin! Ne sit neuvoi mut seuraavaan paikkaan jonne menin sit seuraavana päivänä ennen kahta tottakai ja siellä sainkin kuulla että en tarvikaan kyseistä korttia... HMMMMMMMMM. Joka tapauksessa sain varattua ajan lääkärille vaikka musta tuntuu ettei se nainen ymmärtäny yhtään mitään mitä yritin selittää. Eli seuraavana maanantaina piti taas jälleen kerran missata espanjan kurssin iltapäivätunnit ja suunnistin sairaalaan... Aika lääkärille oli 11.35 joten ajattelin että ehdin kyllä tunnissa takaisin kurssille. Heh, yeah right. Joskus siinä varttia vaille yksi lääkäri vihdoin otti mut vastaan eikä tietenkään mitenkään pahoitellut myöhästymistä. Ja kaiken lisäks tohtori oli ei kovinkaan sympaattinen vanhempi herra. Yritin siinä sit sanakirjan, elekielen ja suomesta mukaan ottamani reseptin kanssa selittää että mitä haluan. Eihän se oikein tajunnut ja kävi kysymässä neuvoa jostakin ja lopulta käski mut mukaansa rokotuksista vastaavan sairaanhoitajan puheille. Se oli onneksi mukava nuori nainen joka tajus että mitä haluan ja laitto mulle samantien sen rokotteen eikä tarvinnut edes maksaa toisin kuin Suomessa. Hieman negatiivisempi juttu oli se et mua alkoi pyörryttää ja oli pakko jäädä sinne sairaalaan vähäks aikaa kun olin sen verran huonossa voinnissa eikä se sairaanhoitaja uskaltanu päästää mua lähteen ennenku oli varma et selviän kämpille asti. Olin erittäin onnellinen kun vihdoin selvisin sieltä ja laitoin saman tien Sannalle Suomeen konsultaatiotekstaria että meniköhän se edes sinne päin ja oliko jälkiseuraamukset normaaleja. Oikein kuulemma meni, seuraava annos puolen vuoden päästä TOIVOTTAVASTI Suomessa. Oli vielä kaiken lisäks hirvee flunssa silloin mut sen jätin sit mainitsematta siellä lääkärissä pienten kielellisten ongelmien takia. Nyt vaan toivon et pysyn loppuajan terveenä. Muchas gracias vaan.

Paella

Tässä yks ilta viime viikolla oltiin Alfonson ja Hugon kaverin Simonin vanhempien vähän niinku kesämökillä about 10km Leonista. Se oli aika siisti paikka, sellanen tosi kiva grillikatos ja mielettömän kokoinen ruokailutila. Muutenkin siellä oli ihanan rauhallista ja oli kiva fiilistellä ja katsella tähtiä! Simon ja sen isä oli päättäny valmistaa paikallista perinneruokaa eli paellaa ja voin sanoa että hyvää oli! Muutenkin oli tosi mielenkiintoista seurata sen valmistamista, täytyy ehkä kokeilla sit Suomessa mut kovin yksinkertaiselta se ei kyllä vaikuttanut. Meitä oli sellanen about 10 henkilöä ja oli kyl aivan huippu ilta. Italialaiset tytöt oli vielä valmistanu ihka oikeeta tiramisua joka sopi yllättävän hyvin yhteen rommin kanssa ;)! Täytyy kyl taas sanoa että jossain vaiheessa herpaantu keskittymiskyky sen verran että en enää jaksanut ymmärtää mistä keskusteltiin. Mun silti oltiin Naoelin kans ihan fileissä et saadaan osallistua tuollasiin aitoihin espanjalaisiin juttuihin, pääsee ainakin tutustumaan kieleen ja kulttuuriin! Jatkoimme iltaa vielä Molly Malonesiin, kuinkas muutenkaan jossa on muuten joka ikinen tiistai vaihtaribileet ja ilmasta bisseä. Saa nähdä jaksaako siellä koko syksyä rampata kun nyt jo tuntuu et on se paikka jo nähty. Jesh jatkan taas.

Minä ja Paella:

Asunnon etsintää...

Viime viikko ja samalla toinen viikkoni täällä oli meidän asunnon etsinnän tehoviikko ja sanoisinko kaikin puolin hieman mielenkiintoinen... Maanantaina taas päätimme aloittaa asunnon etsinnä Naoelin kanssa uudella innolla ja lähdimme pari tuntia aikasemmin kurssilta hakemaan uutta asuntolistaa kampukselta koska toimistothan täällä sulkeutuvat kello.14! Siis jos ihmisillä Suomessa on vaikeuksia hoitaa esim.pankki yms. yleisiä asioita niin mites sitten täällä jossa toimistoajat on 9-14, sitten pitääkin rientää jo siestan viettoon. Suurin osa kaupoista sentään aukeaa uudelleen klo.17-20 mutta täytyy sanoa että ymmärrän kyllä miksi espanjalaiset eivät ole kovinkaan ahkerassa maineessa... Joo no ei sitä listaa ollut silloin eikä myöskään tiistaina eikä keskiviikkona, syitä löytyi tietokoneen rikkoutumisesta ties mihin ja sitä listaa en oo nähny tähänkään päivään menessä vaikka meidän paikallinen vaihtokoordinaattorimme lupasi lähettää sen heti kun se ilmestyy. Yeah right, eipähän oo tähänkään päivään mennessä näkyny. Kovia lupaileen nämä espanjalaiset mutta itse tekojen kanssa onkin sitten vähän eri asia. Joka tapauksessa sit tiistaina soiteltiin läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat asunnot joista suurin osa oli varattuja mutta saatiin varattua jonkin verran näyttöjä. Koko viikko sit ravattiin katsomassa niitä asuntoja ja samalla tuli kivasti ylitettyä espanjan kurssin poissaolokiintiö. Tuli kyllä nähtyä kaikkea, vihreitä samettiseiniä, rikkinäisiä huonekaluja, pelottavia omistajia, TODELLA paljon ruskeita kaappeja ja pitsiverhoja sekä niin likasia ja ällöttäviä kämppiä et mietin miten jotku voi asua sellasessa... Mutta löytyi pari helmeäkin joukosta, yks sijaitsi just loistavasti yliopiston ja keskustan välissä ja vaikkei se muuten täydellinen ollutkaan niin päätettiin että tämä me otetaan koska ei yksinkertaisesti jaksettu enää etsiä. Soitettiin sit omistajalle joka yhtäkkiä alkoikin hieman epäröimään ja sanoi ettei se otakaan meitä, suurin syy varmaan se että oon täällä ainoastaan 6kk ja tottakai ne vuokraa mielummin sellaiselle joka pystyy olemaan pitempään. Voin sanoa et hieman v****tti.



Me ei enää tiedetty oikeesti et mitä tehdään. Torstaina kans käytiin katsoon pari kämppää ihan hirveessä darrassa by the way (not very nice) joista yks oli paras mitä tähän asti ollaan nähty ja ihan keskustassa. Tosin ensin odoteltiin tunti siinä kämpän edessä helteessä koska omistaja oli käsittänyt klo.12 klo.14 sijaan, hmm... Näitä ihania kielellisiä väärinymmärryksiä... MUTTA ongelmana tällä kertaa oli se että kämppä oli neljälle hengelle ja se myös vuokrataan neljälle hengelle ja meitähän sattui Naoelin kanssa olemaan vain kaksi. Noh ei se mitään ajateltiin et otetaan se asunto vaikka omistajat oli taas lievästi sanottuna hieman pelottavia ja sanottiin et etsitään siihen kaks muuta. Sattumoisin Hugon tutoroitava Lucia oli just saapunut Italiasta ja myös etsi asuntoa joten sanottiin että se voi muuttaa meidän kanssa. Sovittiin siis tapaaminen omistajan kanssa seuraavalle päivälle MUTTA tällä kertaa Lucia oli n.20 min myöhässä, omistaja epäespanjalaiseen tapaan etuajassa eikä jaksanut odotella joten se kämppä meni sit siinä. Me ei ehkä enää halutakaan Luciaa kämppikseksi. Silloin iski kyl pahimman kerran epätoivo. Nyt EHKÄ EHKÄ EHKÄ on hieman toivoa näkyvissä... Eli sattumoisin Alfonso kämppiksineen on juuri muuttamassa pois niiden asunnosta ja ne ehdotti et muutetaan sinne, sehän olis ihan kaikin puolin mahtavaa koska se kämppä on ihan LOISTAVA! Tosin huomaa et siellä on asunut neljä poikaa joten kunhan se on saatu siivottua ja kaikki naisten alastonkuvat pois seiniltä niin kyllä siitä hyvä tulee :D! Se ei ole vielä 100% varmaa koska omistaja on lomailemassa Valenciassa eikä tiedä että uudet asukkaat ovat vaihtareita... Täytyy nyt toivoa parasta joten pitäkää sormet ja varpaat ristissä! Meillä on kyl ollu niin paljon epäonnea asunnon etsinnän suhteen et vois toivoa että tällä kertaa ehkä jopa onnistuiskin... Joka tapauksessa Naoel asuu jo siellä ja mäkin muutan kamat huomenna ja itse perjantaina koska ainakin syyskuun loppuun voidaan asua siellä, ilmaiseksi mikä on tosi jeesh :D! Mut jos meidän sit pitääkin lähtee niin en tiedä mitä teen, varmaan lähden saman tien takas Suomeen. Heh no en nyt sentään, muutan sit jonnekin sillan alle mikä on täällä ihan yleistä muutenkin. Kerron sit kämpästä yms. lisää, nyt pitää opiskella perjantain espanjan tenttiin, jaix...

Vamos a la playa...

Juu elikkäs jos kirjottelis meidän viime viikon sunnuntain biitsireissusta. Aamulla lähdettiin klo.9 bussilla joten lauantaina otettiin rauhallisesti, toisaalta olokin oli kyl suht heikohko lauantain bileiden jälkeen mut sen verran saatiin aikaseksi et käytiin Alfonson kans vihdoin hankkiin mulle espanjalainen liittymä. Ostin sit samantien puhelimenkin kun se ja 18 euroa puheaikaa ja puhelin maksoi yhteensä 39 egee ja nyt voin käyttää sekä suomen että epsanjan puhelimia, jejejejeje. Ja numerohan olis siis: +34625678081, saa soittaa ja tekstata! Varsinkin kun mun ei tarvi ite maksaa niistä puheluista mitään :D! Mut nyt lähti ihan sivuraiteille tää juttu kun mun piti tosiaan kertoa siitä kun oltiin siellä rannalla. Eli bussilla Gijoniin joka on about puolentoista tunnin matkan päässä Leonista. Sit kun päästiin perille niin kellään ei tietenkään ollut aavistustakaan et missä se ranta on. Ystävällisten ohikulkijoiden avustuksella pääsimme perille ja biitsi oli ihan jees, ei mikään elämää suurempi mut kuitenki. Atlantin rannalla kun olimme niin vesi oli tosiaan +15 astetta eli uiminen jäi sit vähän vähemmälle. Siellä hengattiin porukalla päivä, pelattiin korttia ja syötiin jätskii. Hiemanko oli tuota univelkaa kertyny niin vedin pienet siestat auringossa ja tuloksen ilman aurinkorasvaa voi arvata- maanantaina punoitti kivasti nenä ja posket ja sain kivaa kommentointia osakseni... jees mut siinäpä se pääpiirteissään! Muuten jees vaikka asunnon saanti ei oo vielä varmistunut ja pieni flunssa painaa... Ehkä mä vielä saan tän blogin ajantasalle. Oikein paljon rakkaita ajatuksia ja edelleen tulkaa kylään!!!!!

Fiestaaaaaaaaaaaaaa

Täytyy kyl sanoa et oon ollu koko Espanjassa olon ajan ihan älyttömän väsyny. Syitähän löytyy varmasti monia kuten uusi kieli ja kulttuuri mut varmaan suurin syy on siinä et oon ollu ulkona melkein joka ilta... Siis enemmän ja vähemmän mut joka tapauksessa. Viime torstaina meidän piti lähtee ulos Naoelin kanssa mut sille iski joku masennuskohtaus niin mä menin ensin Hugon ja Javierin kanssa tapaksille. Sit muiden vaihtareiden kanssa, ensin perinteisesti tapaksille ja bisselle ja sit sellaseen paikkaan kuin Delirium. Aika siistii et siellä oli lähinnä vaan vaihtareita ja ihan sika hyvä meno sekä pari ällöä paikallista jotka yritti iskeä vaihtarityttöjä. Heh muhun ei ainakaan tää intensiivinen tuijotustekniikka toiminu. Oli kyl hubaisaa ja jostain syystä baarin yks ns.sisäänheittäjä jolta saatiin ilmasia drinkkilippuja ilmeisesti piti musta koska antoi koko ajan lisää niitä lippuja ja kutsu juomaan ilmasta tequilaa, heh. Olin kuitenkin sen verran järkevä et lähdin jo kolmen aikaan kotiin yhtä matkaa yhden tosi mukavan ranskalaisen Baptisten kans ja keskusteltiin henkeviä.

Vaihtarijengi koossa

Viime perjantai oli siis kaikin puolin ihan uskomaton päivä... Ensinnäkin olin ihan sika väsyny TAAS ja kurssi oli yhtä tuskaa. Sen jälkeen mentiin Naoelin kanssa vanhaan suosikkiini Pans&company:n syömään ja sit ajateltiin kävellä Hugolle ja soitella ja varata asunnonäyttöjä. Nooh jostain syystä sit eksyttiin, oltiin molemmat ihan puolikuolleita ja oli kuuma. Jostain syystä paikallisten on aina pakko neuvoa tietä jos niiltä kysyy vaikka niillä ei olis mitään hajua missä esim.kyseinen katu sijaitsee. Saatiin taas huomata se Naoelin kanssa perjantaina ja lopulta sit luovutettiin ja otettiin taksi. Taksikuski oli hauska :D, kyseli kovasti et onko meillä Espanjalaista sulhasta koska se on kuulemma paras mahdollinen tapa oppia kieli. Lopulta se tarjoitu itse ehdokkaaksi ja saatiin vielä käyntikortit puhelinnumeroineneen ja ikäähän kyseisellä herralla oli about 60-70w joten jostain syystä en oo pahemmin soitellu... Nooh eikä siinä kaikki, sit soiteltiin tai siis Naoel soitti asuntoilmotuksiin ja melkein kaikki kämpät oli jo menny. Saatiin sit varattua yks asuntoesittely ja ne tuli jopa hakeen meidät sieltä Hugon kämpiltä joka on siis vähän kauempana keskustasta. Kämppä ei ollut ihan hirvee mut ne tummanruskeet kaapit ja pitsiverhot sai mun ihon kananlihalle, sen lisäks se vuokraaja pariskunta oli ahdistava! Koko ajan läpsimässä kädellä et noh mitäs tykkäätte, huh. Pakenimme sieltä niin pian kuin mahdollista ja mentiin naureskeleen terassille. Sit illalla oli taas bileet ja tällä kertaa en edes nukkunu siestaa vaan samoilla about 4h yöunilla sitä vaan mentiin. Ja olikin kyl hauska ilta, yks parhaista täällä ihan ehdottomasti! Olin ensin hollantilaisten ja irlantilaisten tyttöjen kans tapaksilla ja parilla viinilasillisella, oli kyl kiva taas puhua enkkua. Sit Naoelin kans hengattiin yhden baarin portailla ennenku liityttiin muun vaihtariporukan mukaan ja se olikin sit aikamoista säätöä kun yritettiin etsiä sopivaa baaria. Mentiin sit paikalliseen chupitteriaan eli suomeksi shottibaariin missä myydään vaan erilaisia shotteja, aika mielenkiintoisia sellaisia! jotku rohkeimmat kokeili sellasta shottia joka kaadettiin suoraan suuhun pää alaspäin ja sit vielä ravistettiin, huh mahtoi olla hyvää... Me innostuttiin Alpertin kans kokeileen erilaisia shotteja, mm. rommia, mansikkaa ja maitoa sekasin, sinänsä aika mielenkiintoista. Saatiin vielä yhdet shotit kaupan päälle, oltiin ilmeisesti sen verran hyviä asiakkaita ;). Siinä vaiheessa huomattiin et kas muut on häipyny joten lähdettiin sit etsiin niitä ja päädyttiin yhden pystybaarin kautta Palace de Salsa:n eli paikalliseen salsabaariin. Siellä lisää harjoitusta salsataidoille sekä ilmaisia mojitoja ;)! Matka jatkui taas Delibriumiin jossa oli ihan mieletön meno, vielä parempi kuin torstaina. Tanssittiin lavalla yms. hauskaa ja tutustuin mm. sellaiseen mielenkiintoiseen juomaan kuin tequila sexy mutta ei siitä nyt sen enempää. Joskus puoli kuuden aikaan lähdettiin kotimatkalla joka kesti aika kauan, koska varsinkin allekirjoittaneella oli jostain syystä hieman vaikeuksia kävellä... Osa porukasta meni poliisilaitokselle koska yhden ranskalaisen tytön laukusta oli viety kaikki rahanarvoinen tavara ja oli aika hyvä opetus että varovainen kannattaa olla. Naoel ja kämppikseni Camille oli kuulemma laittaneet mut nukkumaan ja naureskelleet mun jutuille. Olin vielä lähettäny Naoelille (joka jäi kans asuntolaan yöksi) viestin puoliks englanniksi ja puoliksi ranskaks ja siinä ei ollu mitään järkeä. Että semmosta, tässäpä vielä taas kuvia:

Ponferrada

Jokoshan tuota sais aikaiseksi kirjoittaa meidän viime keskiviikon Ponferradan reissusta. Tutorini Alfonso siis työskentelee ja asuu viikot Ponferradassa joka on Leonia vähän pienempi kaupunki about tunnin matkan päässä. Päätimme siis lähteä Naoelin ja Hugon kanssa pienelle road tripille moikkaan Alfonsoa. Tarkoitushan oli lähteä viideltä ja lopulta lähdettiin siinä seiskan jälkeen kun täällä nämä aikataulut on aika suhteellisia ja espanjalaiset on AINA myöhässä, ihan tietty rentoa ettei ota turhaa stressiä mut jossain vaiheessa se alkaa todellakin käydä rasittavaksi kun itse tottunut olemaan ajoissa. Täytyy nyt siis vain yrittää sopeutua paikalliseen kulttuuriin... Ajeltiin sinne ja aloteltiin iltaa Alfonson kämpillä, oliko vähän siisti kämppä, en tiedä tekeekö kuvat oikeutta. Jos löydettäiski sellainen kämppä täältä niin oisko täydellistä mutta löytyis nyt edes joku niin se vois olla jo ihan hyvä alku... Joka tapauksessa innostuttiin Naoelin kans esitteleen meidän salsataitoja, juotiin pari bisseä ja lähdettiin keskutaan terassille Alfonson pomon ja parin muun työkaverin kanssa. Sieltä siiryyttiin paikallisille Andalusia festivaaleille ja en voi muuta sanoa kun että VAU. Siellä ei todellakaan ollut muita turisteja kun me ja ei tarvi varmaan taas mainita siitä tuijotuksesta. Aika paljon porukkaa ja tietenkin tapaksia sekä erittäin hyvää, makeaa ja vahvaa paikallista viiniä. Sen lisäks ihan mielettömiä flamenco esityksiä! Ihan pienistä lapsista eläkeläisiin esiintyi ja todellakin tiesi miten tanssia! Oli aika mieletön kokemus... Tunsi että pääsi oikeesti näkemään espanjalaista kulttuuria mitä tuskin vaihtarit aika harvoin näkee, kiitos vaan taas kerran Alfonsolle ja kumppaneille. Sieltä siirryttiin pienessä sievässä Ponferran keskustaan ja kuten kuvista näkyy niin meno oleen aika reipasta! Mentiin yhteen tosi kivaan pystybaariin jossa tanssittiin penkeillä ym. yhtä hubaisaa ja meno oli aika railakasta! Siletä siirryttiin vielä paikalliseen discoon Oxy:n joka oli kyl kans aika näkemisen arvoinen paikka. Neljä eri puolta missä kaikissa eri musiikkityyli ja ihan hulluna porukkaa, hieman erilainen meininki kuin Suomessa... Kello vaan alkoi oleen jotain 4 aamulla ja mua alkoi hieman huolettamaan meidän kuljettajan Hugon puolesta joka oli menossa 8 aamulla töihin Leonissa ja meidän piti lähtee ajamaan klo.6... Oltiin muka koko ajan lähdössä ja joskus 5 aikaan sit sain jo pienet raivarit et lähdetäänkö me vai ei. Sit lähdettiin eikä tietenkään saatu taksia joten käveltiin Alfonson kämpille ja oltiin siellä joskus puol6. Nukuttiin 2omin ja lähdettiin kohti Leonia ja voin sanoa et hieman kyl pelotti se matka! Nooh onneks nukahdin saman tien ja heräsin Leonissa et Hugo ei onneks nukahtanu rattiin tai mitään mut en todellakaan tajua miten se jakso mennä siitä suoraan töihin! Ja Alfonsokin oli myöhästyny yli tunnin, onneks oli ollu pomon kans bilettään ;)! Sinänsä harvinaista varmaan kun ovat tosiaan kaikki pankissa töissä... Tultiin Naoelin kans tunniks asuntolaan nukkuun ja lähdettiin sit kouluun, voin sanoa et oli aivan hirveetä. Naoel luovutti 12:sta mut mä sinnittelin sisulla loppuun asti. Mitään en kyl hirveesti oppinu :D! Mut hauska oli reissu ja tässä vielä pienimuotoinen kuvagalleria:

Alfonson kämpillä

Tapas!

Flamencoa

Cerveza, por favor?

Mä en uskaltautunu...

Hyvä meno ;)

Alfonson pomo, Alfonso ja Hugo

Lisää kuvia...

Jos vihdoin saisin lisättyä kuvia kun tää netti on ihan onneton! Nämä on vielä viime viikon bileistä.

Alqueil, Javier & Naoel

Minä, Hugo & Julio

Meitsi & Naoel

Hugon frendejä

Salsaaaaaaaaa

La fiesta Erasmus!

Olivat siis viime viikon tiistaina. Oltiin ensin Naoelin kanssa paikallisessa ostoskeskuksessa joka on about 30min tästä asuntolasta ja kävelymatka sinne ei ollut kovin miellyttävä... Ensinnäkin olin jo varautunut toppeineni illan bileisiin MUTTA perään huutelevien ja tuijottavien enemmän ja vähemmän nuorempien ja vanhempien miesten takia oli pakko pitää huppari päällä koko matka ja lämpöähän oli sellaset reippaat 30 astetta... Onneks en tajunnut juurikaan mitään mitä ne sanoi. Kaiken huipuksi tietty vielä eksyin ja loppujen lopuks matka kesti yli tunnin, enimmät bilehalut oli kyl matkalla kadonneet mut johan helpotti kun pääsi ensimmäistä kertaa kierteleen paikallisia kauppoja ja huomasin et tavara halvempaa kuin Suomessa ja vielä alennusmyynnit! Ja olihan se mukava löytää taas vanhat tutut Espanjalaiset merkit kuten pull and bear etc. Shoppailtuamme suuntasimme Hugon luo päivälliselle ja kiitos parin punkku pullon jutut oli suht levottomia vaikken taaskaan kaikkea ymmärtänytkään. Suuntasimme hihittelemään Leonin keskustaan sekä valokuvaamaan mahdollisimman turistikuvia ja saamaan tuijotusta osaksemme mutta sehän nyt ei ole mitään uutta sinänsä. Seurueessa oli minä, Naoel, Hugo, Aquiel, Jahiver sekä Hugon kaveri Julio jonka "suojeleva" käytös alkoi jossakin vaiheessa iltaa hieman ahdistamaan! Suuntasimme vanhaan kunnon Molly Malonesiin, olin kyl tyytyväinen kun huomasin et suosikki baarini löytyy myös ihan Leonin keskustasta ja menokin oli samanlaista tosin ilman live bändejä. Siellä sit sosiaalisoiduttiin ja yritettiin saada keskustelua aikaseks muiden vaihtareiden kans mikä oli sinänsä hieman vaikeeta a) puutteellisen kielitaidon takia puolin ja toisin b) täysillä pauhaavan espanjalaisen musiikin takia. Olin kyl onnellinen kun löysin pari saksalaista ja jenkkiläistä poikaa joiden kans pystyin vihdoin puhumaan englantia! Vaikka eihän espanjassa ja ranskassakaan sinänsä mitään vikaa ole...

Mollyn ovella :D

Oikein hubaisaa oli ja salsaopettajista ei ollut puutetta ;)! Mulla on kuulemma lahjoja joten täytyy ehdottomasti jatkaa siis tätä harrastusta. Täällä on yhdessä baarissa salsa kurssi joka tiistai ja torstai joten sinne siis. Jossain vaiheessa jollekin tuli nälkä joten lähdettiin yhteen tapasbaariin, huomasin tosiaan et en ollut tyyliin ostanut itse yhtään juomaa koko iltana... Varsinkin Julio tarjoili innokkaasti, wonder why... Tutustuin hauskaan saksalaiseen tyyppiin Alpertiin joka oli ollut kahden viikon vaihdossa Suomessa ja oli turhan fileissä ja aivan innoissaan esitteli osaamiaan suomalaisia lauseita kuten yksi olu etc! Päätimme palata vielä Mollyyn mut sit iski väsy ja Hugo ystävällisesti antoi mulle kyydin kotiin, Julion kyytiin en ois uskaltautunu... Aamulla oli kyl taas tosi ihana herätä kurssille..................................

No hablo español

Ciao!

Jee vitsit mä en saa ikinä tätä blogia aikaseks, tulin just vähän aikaa sit rannalta ja yritän kirjotella jotain ennenku meen nukkuun vaiks kyl hieman väsyttää (taas) mut sehän nyt ei oo mitään uutta täällä. Eli siis maanantaina oli espanjan koe ja se meni sit niin loistavasti et jouduin alkeisryhmään mut ei se mitään koska siel on kaikkein kivoimmat tyypit! Suurin osa ranskalaisista ja italialaisista vaihtareista (joita täällä riittää) meni ylempiin ryhmiin kun niille tuo kieli on jonkun verran helpompaa. Mut siis joo meitä vaihtareita on ihan sikana, mm. Jenkeistä, Brasiliasta, Japanista, Puolasta, Unkarista, Englannista, Ranskasta, Italiasta, Irlannista, Hollannista, Saksasta, Ruotsista... Olikohan vielä muita... Enkä oo edes vielä ehtiny tutustua kaikkiin! Mut minä siis yksikseni Suomesta mikä ei kyl sinänsä haittaa yhtään. Aika paljon oon hengannu ranskalaisten kans ja myös ranskan kielitaito on palautunut kiitettävästi, sen lisäks tietysti espanjaa sen minkä pystyy ja sit englantia. Huomasin tosiaan et mulla oli oikeesti vaikeuksia puhua puhelimessa suomea! Mut niin se kurssi on sellanen et meil on ekaks kaks tuntii ihan yleisopetusta, sit tunti kirjallista ja sit tunti puhetta, enemmän ja vähemmän hyvällä menestyksellä! Oon vaan ollu niin väsyny joka päivä et kurssi on ollu yhtä tuskaa... Mut ei kai ihme kun just mietin et oon tällä viikolla ollut vaatimattomasti 6 kertaa ulkona, enemmän ja vähemmn heh ;). jees niin oon näköjään maanantaissa menossa, oltiin silloin tosiaan katsomasssa kämppiä Hugon ystävällisellä avustuksella koska eihän me oltais mitään asunnonnäyttöjä saatu tällä kielitaidolla aikaseksi ja täällä ei tosiaan kukaan puhu englantia tai jos puhuu niin se on kyl melkein onnettomampaa kun mun espanja... Käytiin about 7 asuntoa ja kaikki oli enemmän ja vähemmän hirveitä, mä en yksinkertasesti ymmärrä täkäläistä sisustustyyliä! Hirveetä vanhoja huonekaluja ja ihan täyteen tungettuja kämppiä ilman minkäänlaista tyyliä, ei ne kyl onneks oo kalliitakaan mut silti! Oli pakko mennä sit välillä terassille ottaan vähän olutta ja tapaksia ja seuraan liitty Alfonso ja sen kaveri Simon. Seuraavat kämpät käytiin sit katsoon pienessä nousussa mut onneks meillä oli pojat mukana niin ne esitti kaikki tarvittavat kysymykset. Mut asunnon etsintä jatkuu huomenna oikein uudella innolla ja toivottavasti jotain löytyy!!!! nyt pakko mennä koisiin mut ens kerralla pakko kertoa bileistä ja parista enemmän ja vähemmän vauhdikkaasta reissusta. Loppuun vielä pari yleiskuvaa Leonista. puspus ja buenos noches!